Myyntipalvelu

  • +358 440 203 320
  • myyntipalvelu@kyyhkyla.fi

Nauti

Saimaan rannalla

KYYHKYLÄN HISTORIAA

Tuukkalan – Porrassalmen – Kyyhkylän seuduilla on liikkunut ihmisiä jo kivikauden aikana 5000 – 6000 vuotta sitten. Tästä todisteina ovat Tuukkalan ja Kyyhkylän kuuluisat muinaiskalmistot.

Tuukkalan kalmistolöytöjen perusteella on muun muassa toteutettu Tuukkalan muinaispuku. Mikkelin pitäjässä uuden rautakautisen kulttuurin vanhimmat muistot on löydetty nykyisen Kyyhkylän kuntoutussairaalan alueelta. Vuonna 1936 silloisen Kyyhkylän invalidikodin päärakennuksen ja Porrassalmen tunnetun taistelupaikan väliseltä pellolta löydettiin rautakautinen polttokalmisto ja siltä löytyi yhteensä kuusi hautarauniota, joista kolme on vuosien 800-1000 väliseltä ns. viikinkikaudelta ja kolme nuoremmalta 1100-1200 väliseltä ristiretkiajalta. Lisäksi paikalta on löydetty joukko muinaisjäännöksiä, joita ei ole voitu varmuudella ajoittaa.

Pähkinäsaaren rauhan (v. 1323) jälkeen Kyyhkylän alue kuului parisataa vuotta Viipurin linnanlääniin ja roomalaiskatoliseen Savilahden seurakuntaan. Kyyhkylän tienoilla on päätelty asuneen vakinaisia maanviljelijöitä, kaskenpolttajia, joiden toimesta asumusten ympärille raivattiin jo ensimmäiset pienet peltoaukeatkin. Omistajana oli todennäköisesti Kyyhkysen suku, josta sekä asuinpaikka että koko lähitienoo sai nimensä. Kirjallisia merkintöjä Kyyhkylästä on vuodesta 1561 lähtien.

Porrassalmen harjulla käyty Porrassalmen taistelu 12 – 13.6.1789 on epäilemättä maineikkain Suomen kamaralla ennen itsenäisyyden aikaa käydyistä taisteluista. Taistelussa 650 suomalaista torjui yli 6000 miehen suuruisen venäläisten joukon. Taistelussa kuuluisa sotasankari von Döbeln haavoittui päähän ja joutui sittemmin aina pitämään mustaa otsanauhaa, josta tuli hänen tunnusmerkkinsä.

Varsinainen Kyyhkylän kartano syntyi 1630-luvulla, kun kaksi taloa joutui läänitysvouti Hans Bomgårdin omistukseen. Kyyhkylän omistajat olivat pitkään joko kruunun virkamiehiä tai sotilaita. 1840-luvulla Kyyhkylän omistajaksi tuli kauppias Jaakko Manninen, joka rakennutti nykyisen kartanon päärakennuksen. Talo valmistui yksikerroksisena vuonna 1856, talon piirtäjänä pidetään jotakin Carl Ludvig Engelin oppilasta. Kauppias Mannisen kuoltua omistajat vaihtuivat usein kunnes kartano vuonna 1922 joutui kauppaneuvos Pulkkiselle, jonka perillisiltä Vapaussodan Invalidien liitto osti kartanon vuonna 1927.

Invalidikodiksi ostettu Kyyhkylä remontoitiin vuoden 1928 aikana rakentamalla päärakennukseen toinen kerros, johon tuli mm. 13 kahden hengen asuinhuonetta. Pihapiirissä oli lisäksi useita perheiden asuintaloja sekä karjatiloja. Kyyhkylästä oli tullut invalidien työ- ja lepopaikka. Vuonna 1935 raivosi tuhoisa tulipalo, joka tuhosi kaikki muut rakennukset paitsi kartanon päärakennuksen ja Puistolan. Suurin osa rakennuksista rakennettiin uudelleen melko pian palon jälkeen. Päärakennuksessa riehui tulipalo vuorostaan vuonna 1945 ja seudulle iskenyt voimakas pyörremyrsky repi katon irti vuonna 1957.

Kartanon johtajana ja tilanhoitajana toimi Rolf Mennander 33 vuotta, vuosina 1927-1960. Vuoden 1961 jälkeen, kun Kyyhkylän omasta maatilanpidosta oli invalidien ikääntymisen takia luovuttu, ryhdyttiin suunnittelemaan alueiden ja rakennusten luovuttamista Sotainvalidien Veljesliitolle. Luovutuskirja allekirjoitettiin 18.12.1969 ja siinä Vapaussodan Invaliidien Liitto ry luovutti Sotainvalidien Veljesliitto ry:lle Kyyhkylänniemestä 60 hehtaarin suuruisen määräalan rakennuksineen, mitään irtaimistoa ei kuulunut sopimukseen. Maa-alueiden ja rakennusten lisäksi Vapaussodan Invalidien Liitto ry luovutti siis Sotainvalidien Veljesliitolle vastuun Kyyhkylän ja sen asukkaiden asioista. Samalla Sotainvalidien Veljesliitto ry velvoitettiin rakentamaan kuntoutuslaitos sotainvalidien hoitoa varten. Vuonna 1972 nimi vahvistettiin ”Kyyhkylän invalidi- ja sairaskodiksi”. Itsenäisenä laitoksena Invalidi- ja sairaskoti toimi vuoteen 1987, jolloin se liitettiin osaksi Sotainvalidien Veljesliiton Kyyhkylän kuntoutussairaalaa, joka oli aloittanut toimintansa vuonna 1973.

Kuntoutussairaalan osastona kartano toimi vuoteen 2003 saakka, jolloin Sotainvalidien Veljesliitto myi Kyyhkylän maa-alueet ja rakennukset Mikkelin kaupungille. Kartano oli tyhjillään, kunnes Kyyhkylä Oy vuokrasi kartanon Mikkelin kaupungilta vuonna 2005 ja remontoi sen nykyaikaiseksi hotelliksi.

(lähteenä käytetty Hannele Wirilanderin ja Kimmo Lantan teoksia alueen historiasta)