Myyntipalvelu

  • +358 440 203 320
  • myyntipalvelu@kyyhkyla.fi

Nauti

Saimaan rannalla

7q0a0256

KYYHKYLÄN KUULUISAT ISÄNNÄT

Varsinainen Kyyhkylän kartano syntyi 1630-luvulla kahdesta lähekkäin sijainneesta talosta, joiden isännät olivat ilmeisesti keskimääräistä vauraampia.

Toisen talon isäntä oli Säämingin kirkkoherran poika, Suur-Savon vouti Pietari Eerikinpoika Kostiainen ja hänen jälkeensä Moision kartanon isäntä, skotlantilaissyntyinen William Robertsson. Toisen talon isäntänä oli laamanni, sotaväen ylipäällikkö Arvid Stålarmin kartanovoutina Moisiossa toiminut Pentti Tapaninpoika. Välit naapuritalojen isäntien välillä eivät tuolloin olleet kovin hyvät.

Kartano syntyi, kun molemmat talot joutuivat Pietari Brahen läänitysvouti Hans Bomgårdin omistukseen. Kreivi Pietari Brahe, joka oli Suomen kenraalikuvernööri, teki vuonna 1638 matkan Savoon ja kuulema mieltyi Mikkelin seutuun niin, että halusi läänitysalueen täältä itselleen.

Bomgårdien jälkeen vuonna 1705 omistajaksi tuli kihlakunnantuomari Jakob Pontus Tawaststjerna. Isonvihan aikana kartano siirtyi hänen vävylleen majuri Johan Henrik von Fieandtille. Fieandtin suvulla Kyyhkylä oli 1700-luvun loppupuolelle ja sitten uudelleen 1820-luvulta 1840-luvulle. Välillä rustholli kuului majuri Benjamin Meinanderille, joka asui kartanossa vain muutaman vuoden ja vuokrasi sen sitten kruununvouti Olof Nordvikille. Tämän kuoltua hänen leskelleen Elisabet Sofia Laurellille ja sitten Elisabet Sofia Laurellin kanssa naimisiin menneelle rajatulli-inspehtori Kasper Carlborgille. Von Fieandtien jälkeen Kyyhkylän omisti 1840-luvulla kauppias Jaakko Manninen, sitten hänen vävynsä Wilhelm Sillfors, jonka jälkeen kapteeni Lydik von Pfaler. Kyyhkylän seuraava omistaja oli insinööri Otto Hjelt. Rusthollikauden jälkeen Kyyhkylän omistajat vaihtuivat vähän väliä:

Otto Hjeltiltä vuonna 1910 maanviljelijä Juho Heiskaselle, häneltä pankinjohtaja Väinö Pursiaiselle, häneltä maanviljelijä Hjalmar Pohjanheimolle, häneltä maanviljelijä Jussi Grönlundille, häneltä maanviljelijä Armas Aholalle ja sitten 1922 kauppaneuvos David Pulkkiselle. Vuonna 1927 Kyyhkylä ostettiin Vapaussodan Invalidien Liitolle.

Alunperin taloon oli päässyt parhaiten vesitietä pitkin, mutta 1600-luvun alussa tiekin oli raivattu siten kuntoon, että siitä pääsi kieseillä ja kuomureellä.

Hans Bomgård

Kyyhkylän kartanon ensimmäinen isäntä, muuttanut ilmeisesti Ruotsista. Pietari Brahen läänityshallinnon edustaja. Hänen aikana Kyyhkylää käytettiin käräjäpaikkana. Bomgård kuoli vuonna 1678, jonka jälkeen Kyyhkylä jäi hänen pojalleen.

Johan Henrik Fieandt

Syntynyt Virossa vuonna 1683 Ruotsi-Suomen suurvalta-aikana. Meni naimisiin Kyyhkylän isännän, kihlakunnantuomari Jakob Pontus Tawaststjernan tyttären Elisabet Sofian kanssa ja näin hänestä tuli Kyyhkylän uusi isäntä. Heillä oli seitsemän lasta, neljä poikaa ja kolme tytärtä. Johan Henrik Fieandt sai surmansa 23.8.1741 Venäjää vastaa käydyssä taistelussa Lappeenrannassa. Myöhemmin Kyyhkylän isännyyden peri heidän vanhin poikansa Karl Johan Fieandt. Johan Henrik Fieandt oli osallistunut 20 sotaretkeen ja ollut isonvihan aikana Kajaanin linnan puolustuksessa. Näiden ansioiden vuoksi Johan Henrik Fieandtin lapset korotettiin vuonna 1751 aatelissäätyyn.

Otto Karl von Fieandt

Otto Karl von Fieandt oli Johan Henrik Fieandtin pojanpoika. Hän syntyi Kyyhkylässä vuonna 1758 ja kuoli vuonna 1825. Kahdesta avioliitosta hänellä oli yhteensä 15 lasta, jotka asuivat Kyyhkylässä vuoteen 1843 saakka.

Jaakko Manninen

Hän syntyi vuonna 1803 Mikkelin pitäjän Riiskassa. Kyyhkylän omistus siirtyi vuonna 1845 kauppias Jaakko Manniselle. Kyyhkylän asuinrakennus oli vanha ja ahdas, joten hän rakennutti perheelleen uuden talon, nykyisen päärakennuksen. Rakennustyöt kestivät vuosia, mutta valmistui vuonna 1856. Rakennuksesta tuli yksikerroksinen. Tarkoituksena oli tehdä talosta kaksikerroksinen, jotta Mannisen ainoa poika Ferdinand Napoleon saisi aikanaan itselleen tilavan asunnon, mutta kun poika hukkui 13-vuotiaana Aurajokeen, toinen kerros jätettiin rakentamatta. Jaakko Manninen ehti asua uudessa rakennuksessa vain kaksi vuotta, sillä hän kuoli vuonna 1866.

David Pulkkinen

Kauppaneuvos David Pulkkinen oli Kyyhkylän viimeinen yksityinen omistaja. Hän syntyi Mikkelin pitäjässä vuonna 1851 ja kuoli vuonna 1925. Hän ehti olla Kyyhkylän isäntänä vain kolmisen vuotta.